perjantai 24. toukokuuta 2013

Kengitystä kengittäjän malliin

Se on kuulkaas sellainen juttu, että hyvä kengittäjä (olen tämän ehkä joskus aikaisemminkin sanonut, mutta tätä ei voi toistaa liikaa), hyvä kengittäjä on vähintään painonsa arvoinen kultaa! Meidän ainakin on. Hän ymmärtää Vanhan Ruunan sielunelämää ja ymmärtää, että vanhat nivelet ei kertakaikkiaan kestä sitä, jos jalan nostaa liian ylös. Hyvin sujui ja nyt on tulen uudet kesärenkaat alla. Leokin vuoltiin, Lia (kengittäjä) otti toisen etusen ja minä toisen, hyvää harjoitusta valvovan silmän alla, vuolla itse :) Puhuttiin siitä, että Leolle ei kyllä laiteta edelleenkään kenkiä, kavion kasvu on niin kovaa, että kenkiä saisi olla maksimissaan 4vkon välein olla ottamassa pois ja vuolemassa kavioita, niin vauhdilla kavio tällähetkellä kasvaa.

Kenkäyksen jälkeen satuloin Fikin ja lähdettiin kunnolla maastoilemaan. Ero oli kuin yöllä ja päivällä. Ei arkomista vaan toooodella reipasta käyntiä ja raviakin tuli ihan omasta halusta. Takaisin tullessa otettiin piiiitkä reipas laukkapätkä, ei täysillä, mutta silleen sopivan reippaasti ja Vanha Herra tykkäsi kovasti :)

Koitin jo ihan sillä tuota vajaan kilometrin mittaista reipasta laukkapätkää, että jos Fiki sen jaksaa helposti ja jaksoikin, voisi tosiaan harkita osallistumista maastotaitokilpailuihin Se olisi todella mukavaa, leikkimielellä ja et Fiki pääsisi vielä "kilpailemaan". Siitä se kovasti pitää ja tuo olisi tuollainen kevyt humputtelu reissu, kun ei tosiaan edes lähde veren maku suussa kilpailemaan vaan kunhan ookataan ja pidetään hauskaa.

Lenkin jälkeen rasvausta, ruokintaa ja loimitusta. Sitä tulee koko kesän riittämään, sitä se elämä on ihottumaponin kanssa. Onneksi vielä ollaan ihan hyvässä hapessa, vaikkakin mäkäräisiä on jo todella paljon ja ne ahdistavat tervettäkin hevosta todella paljon. Päivä kerrallaan mennään.

Ratsastin myös Leon. Ei ollut tänään niin hyvä päivä, mitä olisi voinut olla, mutta sitähän se on nuoren kanssa, joskus hyvin, joskus huonommin. Kaikki askellajit kuitenkin löytyi, lisätty ravikin, jota emme ole kamalasti harjoitelleet. Pätkiä meni todella hyvin ja myös todella hienosti turpa kohti taivasta, mutta kuitenkin olen tyytyväinen, koska mitään ylimääräsiä hepuleita ei tullut ja liikkui mielellään. Jos jossain kohtaa kesää saisi tuon vietyä hetkeksi jatkokoulutukseen, niin sekin auttaisi aikalailla. Kaikkea en yritä tehdä itse, hyvän pohjatyön olen kuitenkin saanut tehtyä ja olen tästä kovin kovin ylpeä :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti